Lintupaikkoja - Ulvila
VAINIOLAN PELLOT
Vainiolan pelloille pääsee esimerkiksi kääntymällä Tampereen ja Helsingintien risteyksestä Honkaluodon kohdalta Katinkuruntielle ja heti kaakkoon Honkapuistontielle, jota jatketaan T-risteykseen asti, josta oikealle Huvilamäentielle. Yleinen tarkkailupaikka on Huvilamäentien varressa eteläpuolella oleva punainen lato.
Vainiolan pellot on parhaimmillaan keväällä hanhien ja joutsenten päämuuton aikaan. Pehkulanoja tulvii usein muodostaen pellolle oivat lätäköt. Vainiolan ja Pinomäen peltoaukeakokonaisuus on Satakunnan tärkein metsähanhien levähdysalue ja useina keväinä metsähanhilukema nousee kolmeen tuhanteen. Laaja peltoaukea on myös kurkien, sorsien, kyyhkyjen, peltokahlaajien ja petolintujen suosiossa. Tyyninä huhtikuisina iltoina auringonlaskun aikaan Vainiolassa on maaginen tunnelma vesilintujen ja hanhien suorittaessa iltalentoaan hyyppien, joutsenten ja kurkien huudellessa.
Myöhemmin keväällä kapustarinnat, suokukot ja nauru- sekä kalalokit ruokailevat lukuisina pelloilla. Kesäöinä on erinomaiset mahdollisuudet kuulla viiriäinen ja Vainiola on Porin seudun varmimpia peltopyypaikkoja. Talvellakin paikalla kannattaa piipahtaa piekanan, tuulihaukan tai isolepinkäisen toivossa.
Vainiolassa tavattuja harvinaisuuksia edustavat mm. amerikanhaapana, kiljuhanhi, kattohaikara, arosuohaukka ja pikkukiljukotka.
SAARENLUOTO (KIRKON SEUTU)
Ulvilan kirkon seutu on rehevää joenvarsibiotooppia. Alueella tyypillisiä lintuja ovat laululinnut, kuten kertut, satakieli, kultarinta, viitakerttunen sekä pikkutikka ja tikli.
LEVAJÄRVI
Levajärvi sijaitsee Levanpellon kylässä Kullaan keskustan eteläpuolella. Järven rannalle on rakennettu Kullaan vedet -hankkeeseen sisältyen Ulvilan ensimmäinen lintutorni, joka otetaan käyttöön opasteiden valmistuttua keväällä 2013.
Tampereentieltä (valtatie 11) käännytään Harjavallan suuntaan Levanpellontielle Kullaan risteyksestä. Noin 3,5 kilometrin kuluttua käännytään vasemmalle Pihlmannintielle. Tietä ajetaan 1,5 kilometriä, kunnes tullaan pihapiirin läpi peltoalueelle. Suulin jälkeen käännytään oikealle ensimmäisestä liittymästä. Tietä ajetaan vielä noin 200 metriä, jolloin saavutaan maatilarakennusten luokse. Sikalan kohdalta käännytään oikealle ja ajetaan vielä noin 50 metriä, jossa tie päättyy parkkialueelle, jota ympäröi riukuaita. Ajoneuvot tulee jättää ainoastaan parkkialueelle, josta on noin 200 metrin merkitty kävelyreitti niemen kärjessä sijaitsevalle lintutornille. Aluetta laidunnetaan lampaiden avulla, jotka kulkevat vapaasti aitauksen sisällä kesäkaudella. Muista sulkea portit sekä tullessa että lähtiessä.
Levajärvi on rehevä ja umpeenkasvanut lintujärvi, jossa on etenkin kesällä varsin vähän avovesialuetta. Kosteikoilla levähtää keväisin tulva-aikaan melko runsaasti muuttolintuja, erityisesti vesilintuja ja kahlaajia. Järvi on rehevöitynyt merkittävästi 1950-luvulla tehtyjen pinnanlaskujen sekä vuonna 1996 tehdyn Häyhtiönojan perkauksen seurauksena. Kohde on kuitenkin pohjavesialueella ja hyvin lähteinen, minkä vuoksi itäpuoli on vedenlaadultaan erinomainen.
Levajärven pesimälajistoa vaihtelee melko paljon vuosittain, mutta heinätavi, lapasorsa, punasotka ja nokikana kuuluvat lähes säännöllisesti lajistoon. Muita edustavia lajeja ovat muun muassa härkälintu, luhtakana, ruskosuohaukka ja kaulushaikara. Laulujoutsenia pesii pienellä järvellä peräti kaksi paria. Lintutornista voi havainnoida samanaikaisesti monipuolista kosteikkolajistoa, viljelysalueiden lintuja, kulttuurilajeja ja metsälajistoa.