PARATIISIN LEHTO JA LAMMAISTENLAHTI

Paratiisin lehdon ja Lammaistenlahden luontopolku alkaa Harjavallan padon pohjoispuolelta patotien kulmasta, josta laskeudutaan rappusia alas polulle.

Paratiisin alue sisältää Satalinnan sairaalan alueen: Kokemäenjoen Kokemäenjoen muinaisen luodon eteläkärki, jolla on osittain vielä 50-luvulla laidunnettu karjaa. Nykyään rehevä lehto, jonka linnusto on runsaudeltaan sen mukaista. Pienehkön lehdon isojen haapojen palokärjen koloissa pesii vuosittain yhdestä kahteen uuttukyyhkyä, joiden soidinhuhuilua kuulee käytännössä läpi kesän. Tyypillisessä äänimaisemassa ovat myös muutama sirittäjä, peukaloinen, lehto- ja mustapääkerttu, valkoselkä- ja pikkutikka, punarinnat, musta-, laulu- ja punakylkirastas, kultarinta ja tikli sekä luonnollisesti peippo ja pajulintu. Pyrstötiainen pesii joinain vuosina Satalinnan vanhan sikalan takaisessa koivikossa, aivan lehdon halkovan maksanojan lounaisrinteellä. Kokemäenjoen sortuneilla savitörmillä tasaisen harvalukuisena pesivä kuningaskalastaja vilahtaa aina silloin tällöin joella ja onpa se joskus pesinyt aivan paratiisin reunatörmässäkin. Havaittavuus joelle on tosin erityisen huono johtuen juuri rehevistä lehtipuukasvustoista. Idänuunilintu, pikkusieppo, nokkavarpunen ja kuhankeittäjä edustavat harvemmin havaittua lajistoa. Sairaalan männiköissä pesii nuolihaukka, korppi ja tikli.

Lammaistenlahti sijaitsse Harjavallan padon alapuolella Paratiisin rannassa. Lahti pysyy talvellakin osittain sulana ja onkin tuolloin käymisen arvoinen paikka. Joinakin talvina paikalla on havaittu mm. merimetso, harmaahaikara ja kuningaskalastaja.

PITKÄJÄRVI

Pitkäjärvi sijaitsee 2460-tien varressa. Kokemäen ja Harjavallan kunnanraja kulkee keskellä järveä.

Paikallisesti arvokas lintujärvi. Avovettä ei nykyisellään juurikaan ole, mutta v. 2002 ruopattiin järven pituussuunnassa kulkevaa kuivatusojaa laajemmin auki. Järvellä levähtää keväin syksyin kymmeniä vesilintuja. Joutsenia, kurkia, vesilintuja sekä vähäinen määrä kahlaajia. Järvellä on havaittu mm. mustahaikara, rastaskerttunen, muuttohaukka, sirrejä, vesipääsky, luhtahuitti ja luhtakana. Pitkäjärvi on lähiseudun parhaita paikkoja seurailla nuolihaukkojen liikkeitä; korentojen kuoriutumisen aikaan saattaa järvellä saalistella yhtä aikaa tusinan verran nuolihaukkoja. Muutenkin järvellä näkee petolintuja kesäaikaan kohtuullisesti: järven vaikutuspiirissä pesii kaksi paria mehiläis- ja hiirihaukkoja sekä kanahaukka.

HIIRIJÄRVEN PELLOT

Hiirijärven pellot tavoittaa kääntymällä 2-tieltä Torttilan liittymästä Hiittenkiukaantielle, jota jatketaan reilut kaksi kilometriä lounaaseen. Paras paikka havainnoida on Hiitteenkiukaantieltä tai siltä poikkeavalta Seiväsojantieltä. 

Alue on kunnan paras peltolintujen levähdyspaikka ja kesällä myös yölaulajapaikka. Keväällä pelloilla levähtää parhaillaan satoja hanhia, joutsenia ja puolisukeltasorsia. Muutto- ja sinisuohaukkoja on nähty useaan kertaan. Peltotulvalla on havaittu mm. harmaa- ja ristisorsa, pikkujoutsen sekä lyhytnokkahanhia. Toukokuun lopulla aukealta saattaa löytää keräkurmitsoja ja kesällä voi kuulla ruisrääkän tai pensassirkkalinnun.