VINNARIN LINTUTORNI

Sijainti

VT 12:lta tietä 2140 Säkylän suuntaan 0,8 km, vasemmalle viitta "lintutorni". Aja niin kauan kunnes pellot loppuvat. Pysäköintitilaa löytyy oikealle kääntyvän ajouran risteyksestä, suoraan rantaan johtavan tien varrelta ja rannalta nuotiopaikan vierestä.

HUOM ! Kesäaikana alueella laiduntavat lampaat ja tien loppuosa on suljettuna. Tuolloin tulee ehdottomasti huolehtia veräjien sulkemisesta, mikäli ne täytyy aukaista rantaan mennessä.

Paikan kuvaus

Lintulajisto: Tornista pystyy melko hyvin hallitsemaan koko Köyliönjärven pohjoisosan. Keväällä Köyliönjoen luusuaan muodostuu sula, johon kerääntyy seudun ensimmäisiä vesilintuja. Ensimmäiset kalasääsket tulevat saalistamaan tornin viereen ja kantavat saaliinsa lähiseudun pesille. Myöhemmin keväällä ruskosuohaukka saapuu pesimään ruovikkoon, jolloin sen soidinlentoa pääsee seuraamaan läheltä. Luhtakana on useina vuosina saapunut jo varhain huhtikuussa rantaluhdalle.

Satakunnan ensimmäiset yölaulajat saapuvat yleensä Köyliönjärvelle, joten Vinnarin tornissa voi kuulla toukokuun ensimmäisistä päivistä alkaen satakielen, ruoko-, ryti- ja rastaskerttusen. Ruovikosta on kuultu lähes joka kevät viiksitimalin teräviä yhteysääniä. Muualla Satakunnassa vähälukuista uuttukyyhkyä pesii useita pareja Köyliönjärven rantametsissä.

Kesällä rantapajukoihin saapuu pensas- ja viitasirkkalintuja sekä viita- ja luhtakerttusia. Näiden kuuleminen lintutorniin voi olla tosin vaikeaa, sillä lähistön satakielien konsertti on kesäkuun alussa lähes kaiken alleen peittävää.

Loppukesällä Köyliönjärven rannoilta voi löytää kymmeniä harmaahaikaroita, mm. lintutornin edustalla oleva Kaukosaari on niiden suosiossa. Lokakuun lopulla Köyliönjärven linnustoa hallitsee useiden satojen, useasti jopa 1000-2000 isokoskelon kalasteleva lintumassa. Köyliönjärvelle eksyy muuttoaikoina myös sisämaassa vähälukuisia merilintuja. Esimerkkeinä voi mainita merimetson, haahkan, lapasotkan tai räyskän. Onpa karikukkokin havaittu Vinnarin tornista.

Vinnarissa havaittuja harvinaisuuksia ovat mm. ruokosirkkalintu, pikkuhuitti, kiljukotka, haarahaukka, niittysuohaukka, mustatiira, punakottarainen (kahdesti), sepelrastas.

 

YTTILÄN UIMAHYPPYTORNI

Sijainti

 VT 12:lta tietä 2140 Säkylän suuntaan (etelään) 4,7 km, vasemmalle (itään) viitta "Köyliö, kko". Ajetaan n. 4 km, T-risteyksestä oikealle (etelään), ajetaan n. 1,5 km, oikealle (länteen) viitta "Yttilän Otta".

HUOM! Uimahyppytorni ja viereinen uimaranta liittyvät yksityistilaisuuksiin vuokrattavaan rantasaunaan, joten rannassa oleskelua tulee välttää yksityistilaisuuksien aikana.

Paikan kuvaus

Yttilän Ottan uimahyppytornista ja sen maapenkereeltä pystyy hyvin hallitsemaan koko Köyliönjärven eteläpään. Järvellä havaittava lajisto on samankaltaista kuin Vinnarin lintutornista, tosin karumpien rantojen vuoksi yölaulajia ei kuule Yttilässä yhtä paljon kuin Vinnarissa.

Uimarannan vieressä oleva suurten katajien reunustama mäki kerää syksyisin runsaasti hyönteissyöjiä. Pihlajissa ja tuomissa ruokailevien uunilintujen joukosta on lokakuussa löydetty kahdesti sisämaassa harvinainen hippiäisuunilintu. Syksyisistä sieppoparvista on yhytetty myös kahdesti pikkusieppo.

Yttilän Ottasta on nähty lukuisia harvalukuisia lajeja kuten ruostesorsa, kuparisorsa, leveäpyrstökihu, valkosiipitiira ja hippiäisuunilintu (kahdesti).

 

UITAMO

Sijainti

VT 12:lta tietä 2140 Säkylän suuntaan (etelään) 4,7 km, vasemmalle (itään) viitta "Köyliö, kko". Ajetaan n. 3 km ja saavutaan Kirkkosaaren itärannalle pengertien tyvelle. Autoille löytyy muutamia pysäköintipaikkoja pengertien molemmista päistä.

HUOM ! Kirkkosaaren eteläkärjen laitumet sekä itärannan koivuhaka ovat luonnonsuojelualuetta, ja alueilla liikkuminen on kielletty 1.5.-30.6. välisenä aikana.

Paikan kuvaus

Kirkkosaaren eteläkärki laajoine ruovikkoineen ja laidunrantoineen on Köyliön perinteisimpiä linturetkikohteita. Pengertiehen 1980-luvulla rakennetun virtauksenkehittimen ansiosta tien vieressä pysyy sula auki läpi talven. Keväisin sula laajentuu useiden hehtaarien kokoiseksi, jolloin siihen kerääntyy parhaimmillaan satoja vesilintuja. Lintuharrastuksen kannalta takaisku koetaan lähivuosina, jolloin pengertien rakennetta ollaan muuttamassa ja samalla myös virtauksenkehitin poistetaan eikä talvisulaa enää muodostu.

Kirkkosaaren itärannan laajasta ruovikosta todettiin Satakunnan ensimmäinen viiksitimalin sisämaapesintä. Vielä harvinaisempia pesintää yrittäneitä lintuja olivat pussitiaiset, jotka 1990-luvun alkupuolella tekivät kahtena vuotena pesänsä rantakoivikkoon. Laji suosii laajoja ruovikoita, joiden reunamilla on lehtimetsää ja rantapajukkoa. Ruovikon vakioasukkaita ovat myös rastaskerttuset, ruskosuohaukka, kaulushaikara sekä luhtakana. Myös elintavoiltaan piilotteleva liejukana on tavattu muutaman kerran.

Kirkkosaaren rantalaitumet kuuluvat osana Köyliönjärven Natura 2000-verkostoon. Laitumilla levähtää tulvakeväinä satoja sorsia ja kahlaajia. Pyhäjärviseudulla keväisin vähälukuisen jänkäkurpan hevosen kavioiden kopsetta muistuttavaa soidinta on kuultu öisin laidunten yllä muutamina keväinä.

Kirkkosaaren eteläkärjestä havaitut harvinaiset satunnaislajit: Kuparisorsa, lampiviklo, mustatiira, isolokki, ruokosirkkalintu, pussitiainen (yhteensä 4 yks.).

 

PAJULAN RANTA

Sijainti

VT 12:lta tietä 2140 3,7 km Säkylän suuntaan (etelään), taajama-alueen pohjoisreunalta vasemmalle (itään) viitta "Siniveräjäntie". Ajetaan tien päähän venerantaan. Niitylle pääsee helpoiten rantaan tullessa vasemmalle puolelle jäävän punaisen varastorakennuksen seinustalta menevää ajouraa pitkin.

Paikan kuvaus

Heinä- ja jänkäkurpan löytäminen Köyliöstä on kaikkein helpointa Pajulan rantalaitumelta. Molemmat lajit ovat lähes jokavuotisia parinsadan metrin mittaisella rantakaistaleella. Leutoina talvina alueelta löytää jänkäkurppia ja taivaanvuohia vielä marras-joulukuussakin. Keväisin ja syksyisin alueelle kerääntyy kymmenien kiurujen sekä satojen kirvisten ja västäräkkien parvia. Lapinsirkkuja löytyy seasta etenkin keväisin, lapinkirvisiä puolestaan varmimmin syyskuussa. Keväällä alueella liikkuu myös satojen suokukkojen ja kapustarintojen parvia. Pyhäjärviseudulla levähtävien kapustarintojen parvikoko voi olla parhaimmillaan toisella tuhannella.

Pajulassa havaitut harvinaiset satunnaislajit: mustatiira, sitruunavästäräkki (kahdesti), isokirvinen, haarahaukka, vuorihemppo.

 

HALLAVAARAN KAATOPAIKKA

Sijainti

Eura-Turku tieltä Köyliön suuntaan (itään) opaste "jätelaitos". Ajetaan tätä tietä, kunnes jätelaitos tien vasemmalla (pohjois-) puolella. Älä käänny jätelaitoksen portille, vaan aja Röyskän metsätietä n.200 m ja jätä auto tien varressa olevalle pysäköintipaikalle. Aidan päässä ja heti sen takana olevien multakasojen päältä aukeaa hyvä näkymä kaatopaikalle. Alueella liikkujan tulee käydä ilmoittautumassa portilla.

Paikan kuvaus

Muiden kaatopaikkojen tapaan Köyliön jätelaitoskin tarjoaa runsaasti katseltavaa lokeista kiinnostuneille. Alueella pyörii satoja-tuhansia lokkeja ympäri vuoden. Yleisten lajien seasta on yhytetty mm. aroharmaalokkeja ja mustanmerenlokki.

Jäte- ja lokkimassat houkuttelevat paikalle myös petolintuja. Etenkin talvisin alueella tapaa päivittäin merikotkia, varpus- ja kanahaukkoja. Myös hiirihaukkoja on talvehtinut 2-3 yksilöä viime talvina kaatopaikan antimien turvin ja maakotkiakin nähdään säännöllisesti. Haarahaukkoja on nähty viime vuosina keskikesällä ja kiljukotkakin on havaittu. Talvisin aluetta hallitsee satojen varisten ja naakkojen parvi, korppejakin on nähty lähes 300 yksilön parvi talven paukkupakkasilla.

Pikkulinnuista kottarainen ja peippo ovat vuosittaisia talvehtijoita. Urpiaisparvi ruokailee usein alueen rikkaruohostossa, toisinaan muassaan hemppoja tai vuorihemppoja. Erikoisimmat talvehtijat ovat olleet mustakaularastas ja virtavästäräkki, molemmat vieläpä selvisivät kevääseen.