SUOMIJÄRVI

Valtakunnallisesti arvokas, hyvin matala ja umpeenkasvanut lintujärvi, jonka vedenpintaa on nostettu hiljattain. Järvi sijaitsee n. 8 km Karvian keskustan kaakkoispuolella Parkanoon menevän tien nro 274 eteläpuolella. Suomijärveen on helpointa tutustua kaakkoisrannalta. Tällä järvellä voi kesällä tavata vaikkapa pikku-uikun ja allin samalla retkellä!

 

KIRKKOJÄRVI JA KÄRPÄSENAUKEA

Kirkkojärvi ja sen pohjoispuolinen Kärpäsen peltoaukea ovat etenkin keväällä tulvien aikaan hyviä retkipaikkoja. Kärpäsenaukea löytyy heti Karvian kuntakeskuksen pohjoispuolelta Kauhajoelle menevän tien varresta (tätä ajetaan 500-1000m). Muuttoaikaan alueella voi tavata lepäileviä sorsia, hanhia, joutsenia ja kahlaajia. Pesivänä voi tavata ruskosuohaukan, tuulihaukan, suo- ja sarvipöllöjä, ruisrääkkiä jne.

 

KARVIAN SUOT

Tutustumisen arvoisia soita ovat mm. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoon kuuluva Mustakeidas kuntakeskuksen länsipuolella, Kaurakeidas, Pitkäniemenkeidas ja Horjunkeidas pitäjän eteläpuoliskolla, ja Jäkäläneva Rummukkaperällä aivan Jalasjärven rajan tuntumassa. Kaurakeidas kunnan eteläosassa Niinisalontien (273) varressa on hyvä lintusuo. Tien itäpuolinen osa keidasta on helposti saavutettavissa, tienvarressa on laavukin. Kansallispuiston Mustakeitaalta-Puolakeitaalta kannattaa jatkaa Kauhanevalle (kunnanraja kulkee Kauhanevan kaakkoislaitaa pitkin). Kauhaneva on Länsi-Suomen paras lintusuo. Sinne löydät Karvia-Kauhajärvi-tieltä kääntymällä Ellinharjulta kangaskiurusorakuoppien kohdalta museotietä pohjoiseen. Tie johtaa leirintäpaikalle Kauhanevan kaakkoissyrjällä. Sen pohjoispuoleta alkaa pitkospuureitti suolle ja Kauhalammille. 

 

KARVIANJÄRVI

Karvian suurin järvi, josta on tullut rehevöitymisen myötä hyvä lintujärvi. Eteläpää ja kaakkoisranta Kivistönkylässä ovat parhaita rantoja, missä valkoviklo, suokukko, punajalkaviklo ja lapasorsa ovat rantaluhtien lajistoa.