Lintupaikkoja - Huittinen
VANKILAN PELLOT (RAIJALANJÄRVI)
Sijainti
Vankilan pelloille pääsee kahta reittiä. Valtatie 12:lta käännytään Sahkon valoristeyksestä Lauhan suuntaan, mistä välittömästi vasemmalle vankilan kylttejä seuraten noin 7 km. Hieman vankilan jälkeen tien varressa on opaste lintutornille.
Toinen vaihtoehto on kääntyä valtatie 2:lta Kokemäen ja Huittisten rajan tuntumasta Risteentielle. 1,4 km:n jälkeen lähtee oikealle Ronkansuontie, josta on opastus tornille.
Vankilan peltojen läpi kulkevalla keskitiellä ei ole luvallista pysähtyä havainnoimaan.
Paikan kuvaus
Vankilan pellot on entinen matalavetinen järvi, Raijalanjärvi, joka kuivattiin sotavuosina viljelymaaksi. Nykyään paikalla laiduntaa myös runsaasti lihakarjaa.
Alue on kevättulvien aikaan usein todellinen lintuparatiisi. Parhaimmillaan pelloilta on laskettu paikallisina yli 2000 metsähanhea, 200 tundrahanhea, 700 laulujoutsenta ja 2200 sinisorsaa. Kahlaajienkin määrät voivat olla huomattavia.
Paikka on tukevine lintutorneineen erinomainen myös muutonseurantaan. Pelkästään päiväpetolintuja on havaittu 20 eri lajia. Pesimälajistoon kuuluvat mm. jouhisorsa ja peltopyy.
Yhteensä vankilan pelloilla on nähty yli 200 lajia, mikä on sisämaan peltoaukeaksi paljon. Listalla on monia harvinaisia ja vähälukuisia lintuja: kattohaikara, kiljukotka, haarahaukka, arohiirihaukka, arosuo- ja niittysuohaukka, tunturihaukka, riekko, viiriäinen, keräkurmitsa, lampiviklo, tunturipöllö, tunturikiuru ja taigauunilintu.
MUTILAHTI (PUURIJÄRVEN ETELÄPÄÄ)
Sijainti
Mutilahteen pääsee ajamalla ensin VT 12:ta Huittisten keskustan ohi (4,4 km Sahkon valoristeyksestä) Tampereen suuntaan. Sen jälkeen käännytään Karhiniementielle, jota 7,8 km. Vasemmalle poikkeaa Mutilahdentie, jota vielä 2,1 km kansallispuiston parkkipaikalle. Uudehko lintutorni löytyy, kun kävelee parisataa metriä tietä eteenpäin järveä kohti.
Paikan kuvaus
Huittisten ja Kokemäen alueella sijaitsevassa Puurijärven ja Isonsuon kansallispuistossa toteutettiin vuosina 2007-2011 mittava lintuvesikunnostus. Hankkeen seurauksena Puurijärven vedenpinta kohosi huomattavasti etenkin järven eteläpäässä, Huittisiin kuuluvassa Mutilahdessa.
Kun vettä aiemmin näkyi lähinnä vain järvelle johtavassa Ala-Kauvatsanjoen uomassa, maisema on nykyään kauttaaltaan varsin järvimäinen. Tämä on monipuolistanut linnustoa selvästi. Lisäksi paikalle rakennettu lintutorni helpottaa havainnointia.
Mutilahden erikoisin vetonaula on tuhansien kurkien elo-syyskuinen yöpymislento. Paikka kerää muuttoaikoina runsaasti myös vesilintuja ja kahlaajia. Kunnostuksen myötä syntyneen pienen ”kosken” kivikoissa ruokailee loppukesällä sisämaassa vähälukuisia sirrejä.
Alueen pesimälajistoon kuuluvat mm. harvalukuinen harmaasorsa ja pikkutylli. Merikotkat ovat sulan veden aikana jokapäiväinen nähtävyys. Mutilahdessa on havaittu myös useita harvinaisuuksia, kuten mustahaikara, kiljukotka, viiriäinen, lampiviklo sekä valkosiipi- ja mustatiira.
ISOSUO
Sijainti
Isosuolle pätevät samat ajo-ohjeet kuin Mutilahteen. Pitkospuut lähtevät läheltä parkkipaikkaa suon kulmauksesta.
Paikan kuvaus
Isosuo on laaja kermikeidassuo. Yhdessä lähistöllä sijaitsevien Korkeasuon, Aronsuon, Ronkansuon ja Kiettareensuon kanssa se muodostaa Etelä-Suomen mittapuussa harvinaisen edustavan suokokonaisuuden. Maisemasta saa hyvän käsityksen kipuamalla Isosuon pitkosreitin varrelle rakennettuun lintutorniin.
Syksyiset kurjet ovat Isosuollakin ehkä vuoden kohokohta. Muuttohaukkoja pysähtelee suolla keväin syksyin. Pesimälajistoon kuuluvat mm. kaakkuri, isolepinkäinen ja kalasääski, jonka pesälle näkee suoraan tornista. Vielä 1990-luvulla linnustoon kuuluneet riekot ovat valitettavasti jo hävinneet. Harvinaisuuksista Isosuolla on tavattu kattohaikara sekä niittysuo- ja punajalkahaukka.
KARHINIEMEN SILTA
Sijainti
Kokemäenjoen ylittävä silta sijaitsee Karhiniementiellä kilometrin päässä valtatie 12:lta-
Paikan kuvaus
Karhiniemen sillan kohdalla Kokemäenjoki on leveä ja tarjoaa Huittisten ”mereisimmän” näkymän. Ympärillä avautuvat laajat Sammun-Vesiniityn sekä Karhiniemen pellot, joilla pesii useita peltopyypareja. Viiriäinenkin on huudellut siellä parina kesänä.
Muuttoaikoina, eritoten syksyllä, sillan luona voi nähdä sisämaassa harvemmin tavattavia arktisia vesilintuja: lapasotkia, alleja, mustalintuja ja pilkkasiipiä. Joka syksy nähdään myös sepelhanhien muuttoparvia. Kevätpuolikin voi tarjota iloisia yllätyksiä, kuten Huittisten historian ainoat haahkat huhtikuussa 2007.
Harvinaisimmat sillan liepeillä havaitut lajit ovat arosuohaukka, niittysuohaukka, tunturihaukka ja kuningaskalastaja.