KOSKELJÄRVI

Sijainti

Koskeljärven lintuja pääsee havainnoimaan useista paikoista. Järven lounaiskulmassa sijaitsevalle Latosaaren lintutornille ajetaan Hinnerjoelta Mynämäelle kulkevalta tieltä nro 2021, josta on viitoitus tornille Kaupunginpääntien risteyksestä. Järven koillispäähän Uhrattuun pääsee Yläne-Hinnerjoki-tieltä nro 210, josta jatketaan Honkilahdella Uhratuntietä. Myös järven luoteisnurkkaan Kirkkolahdelle on pääsy pysäköintipaikalta. Kaakkoisrannan Härkluomaan ajetaan Heinlahden ja Honkilahden väliseltä tieltä 12542, ja paikalle on viitoitus Lellaisten kylän kohdalla.

Paikan kuvaus

Koskeljärvi on kansainvälisesti arvokas, melko erämainen lintujärvi, jonka rannat ovat asumattomat. Järvi on hyvin matala, ja sen keskivedenpintaa nostettiin vuonna 1991 järven tilan parantamiseksi.

Monipuolisen vesilinnuston yhteisparimäärä on pitkälti yli 300 paria. Runsaimmat vesilintulajit ovat telkkä ja sinisorsa. Järven härkälintukanta on Suomen lintujärvien tiheimpiä. Pesimälinnustoon kuuluu sekä rehevien vesien lajeja, kuten heinätavi, ja toisaalta karuja vesiä suosivia kuikkia pesii lukuisia pareja.

Alueen pesimälinnustoon kuuluu monia arvokkaita lajeja, kuten ruskosuohaukka, nuolihaukka ja kaulushaikara.Kurkia pesii vuosittain toistakymmentä paria. Varpuslinnuista rastakerttunen on lähes vuosittainen laji, ja rytikerttusia saattaa olla järvellä toistakymmentä paria.

Järveä ympäröivien metsien linnusto on myös monipuolinen. Lähialueella tavataan mm. pikkutikka, harmaapäätikka, pohjantikka, valkoselkätikka ja pyrstötiainen sekä varpuspöllö.

 

KAUTTUAN KAATOPAIKKA

Sijainti

Ajetaan Eurasta VT 12:n risteyksestä Uudenkaupungin suuntaan 4,5 km, käännytään oikealle hiekkatielle, ja ajetaan noin 300 m mäen päälle. Pysäköintipaikka on hiekkateiden risteyksen oikealla puolella. Tästä kävellen kaatopaikan laelle n. 200 m.

Paikan kuvaus

Harjun päällä jo valmiiksi sijaitsevan Ahlströmin kaatopaikan laki on kohonnut vuosikymmenien saatossa ympäröivää metsää korkeammaksi, joten alueelta aukeaa suorastaan huimaava näkymä
lounaasta pohjoiseen. Kasan laelta näkyy niin Säkylän Lännentehdas, Nakkilan kirkko kuin Rauman tehtaiden savutkin.

Suurten lintujen muuton seuranta on erityisen hauskaa kaatopaikan laelta, esimerkiksi suuren kurkiparven etenemistä pystyy seuraamaan yli 50 kilometrin matkalta!

Kaatopaikan laelta tarkkaavaiset muutonseuraajat ovat havainneet useita merilintuparvia korkealla sisämaan yllä lennossa. Taivaan sinestä on havaittu mm. merimetso-, meriharakka- ja suosirriparvia.

Muuttavia tikkoja, närhiparvia sekä kangaskiuruja on myös havaittu usein "Kauttuan kasalta".

Nämä kaikki ovat lintuja, joiden muuttoa on muualla varsin hankalaa havaita. Paikka onkin syksyisin Pyhäjärviseudun varmimpia paikkoja pohjantikan havaitsemiseen. Harmaapäätikan voi havaita alueella kaikkina vuodenaikoina.

Kauttuan kaatopaikan hienojen muuttohavaintojen ehdoton helmi oli vuonna 1999 havaittu etelään muuttava ja hetkeä myöhemmin Pyhäjärveltä uudestaan löytynyt suula. Viimeistään tuolloin paikan erinomaisuus tuli kaikkien seudun lintuharrastajien tietoon.

 

PYHÄJÄRVI, MANNILAN RANTA

Sijainti

Ajetaan Eurasta VT 12:n risteyksestä Uudenkaupungin suuntaan 9,3 km, ja käännytään Honkilahdelle. Ajetaan 4,7 km, ja Mansikin opasteita seuraten noin 2 km leirikeskuksen pysäköintipaikalle. Kävellään pururataa pitkin pari sataa metriä rantakalliolle.

Paikan kuvaus

Euran - Säkylän Pyhäjärvi on Länsi-Suomen parhaita järviä merellisten lintujen havaitsemiseen. Järveltä on viime vuosina löydetty lähes kaikki merilinnut, sisämaan lajeista puhumattakaan. Parasta aikaa harvinaisuuksille on ollut syys- lokakuu.

Järvi on pinta-alaltaan laaja, mutta vain muutamien saarien vuoksi linnut ovat löydettäessä etenkin kaukoputken avulla melko mukavasti muutamassa kohdassa poikkeamalla. Länsirannan parhaimpia paikkoja lintujen havainnointiin on Mannilan kylässä Mansikin leirikeskuksen ranta. Rantakallio kohoaa muutaman metrin korkeuteen, jolloin linnut löytyvät paremmin aaltojen seasta. Myös Mannilan kylän kalasatamassa kannatta poiketa, sillä sen suojaisassa lahdessa on viivähtänyt mm. pikku-uikku ja kuningaskalastaja.

Pyhäjärvellä havaittuja harvinaisia lajeja ovat mm. isokihu, suula, pikkuruokki, amerikanjääkuikka, jääkuikka, allihaahka, karikukko, pikkutiira, mustatiira, leveäpyrstökihu, tunturikihu, pikkukajava, kuningaskalastaja.